Haastateltavien valinta on yksi journalistisen median vaikutusvaltaisimmista teoista: ketkä päästetään puhumaan yhteisistä asioista? Keiden ääni kuuluu julkisessa keskustelussa?

Sopiva – Sovittelujournalistit ry lähti v. 2019 ratkaisemaan teknologiavetoisesti yhtä media-alan perusongelmaa: sitä, että haastateltavavalinnat tehdään toimituksissa muistikuviin, tukkimiehen kirjanpitoon ja toimituksen olemassa oleviin verkostoihin perustuen – ilman että saatavilla on luotettavaa tietoa siitä, ketä asiassa on aiemmin haastateltu. Yhdistyksemme näki, että haastateltavavalinnat pitäisi tehdä informoidummin, läpinäkyvämmin ja dataan tukeutuen.

Syntyi ”Moniäänisyysmittari”: journalistista tekstiä automatisoidusti analysoiva työkalu, joka kertoo, ketä jutussa on haastateltu tai siteerattu. Perusideana on, että monitoroimalla kokonaisia uutisarkistoja pystymme muodostamaan kokonaiskuvan kyseisen median lähdevalinnoista. Moniäänisyysmittari-innovaatio osallistui v. 2019 Uutisraivaaja-kilpailuun ja pääsi siinä finaaliin asti.

Moniäänisyysmittarin kehittäminen jatkui Uutisraivaajan jälkeen Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa Moniäänisyysmittari – Journalismin moniäänisyyttä mittaamassa ja kehittämässä. Hanketta rahoitti Media-alan tutkimussäätiö, ja se päättyi helmikuussa 2023. Hankkeen aikana Moniäänisyysmittari oli hankekumppaneiden STT:n ja Kaleva Median käytössä ja käyttökokemusta saatiin erityisesti työpajoissa, jotka pidettiin sanomalehti Kalevan toimituksessa. Hankkeen jälkeen mittari jäi STT:n käyttöön. Keväällä 2023 mittarin kehittely jatkui Yleisradiossa, jossa mittaria pilotoitiin osana STN-rahoitteista DECA-tutkimuskonsortiota. Hankkeen jälkeen keväällä 2024 Yle teki omaan käyttöönsä Moniäänisyysmittaria vastaavan työkalun.

Lisää hankkeesta

Näemme Sopivassa moniäänisyyden lisääntymisen median elinehtona. Moniäänisyysmittari tarjoaa keinon kehittää lähteiden moniäänisyyttä tavoitteellisesti ja läpinäkyvästi.

Moniäänisyysmittari on yksi ensimmäisistä työkaluista, joka analysoi journalismin sisältöä. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden nostaa sisältöjen moniäänisyyden yhdeksi toimituksen avainluvuksi yleisöanalytiikan rinnalle.

Moniäänisyysmittari kertoo, ketä uutisissa on haastateltu eniten tai toisaalta vähiten, mikä on mies- ja naislähteiden tasapaino uutisteksteissä, millaisia titteleitä ja työnimikkeitä henkilöillä on ja miten eri puolueet pääsevät ääneen, kun haastatellaan/siteerataan poliitikkoja. Mittari tunnistaa teksteistä myös organisaatiot, eli luo kokonaiskuvaa niistä instituutioista, jotka mediassa esiintyvät. Uusimpana toimintona on paikkakuntatunnistus, mikä auttaa hahmottamaan, miten tietty media on läsnä eri puolilla Suomea. Tutkimushankkeiden ja Sopivan yhteisenä tavoitteena on ollut saattaa Moniäänisyysmittari kaikkien suomalaisten mediatalojen saataville. Tällä hetkellä Moniäänisyysmittari on käytettävissä osana Vikesin Media moniäänisemmäksi nyt! -hanketta.

Lisää mittarista

MITEN MONIÄÄNISYYTTÄ VOI KEHITTÄÄ

Moniäänisyysmittari lähestyy laajaa moniäänisyyden käsitettä journalismin lähteiden näkökulmasta. Tällöin moniäänisyys muodostuu siitä, miten monipuolisesti yhteiskunnan eri ryhmät, toimijat ja yksittäiset henkilöt pääsevät ääneen journalismin sisällöissä.

Journalismin lähteiden luotettava tunnistaminen – minkä Moniäänisyysmittari tekee helpoksi – on moniäänisyyden kehittämisen ensimmäinen askel. Kokonaisuudessaan moniäänisyyden kehittäminen ei kuitenkaan ole tekninen prosessi, vaan laadullinen, journalismieettinen haaste. Siksi jokaisen median on tehtävä moniäänisyystyönsä itse.

Tutkimushankkeen loppuraportti antaa konkreettiset askelmerkit median omille moniäänisyyden mittaamis- ja kehittämisprojekteille. Tekstin tavoite on koota yhteen hajallaan olevaa tietoa sekä journalismin moniäänisyyden käsitteestä että sen mittaamisesta. Ajankohtaisesta aihepiiristä karttuu tietoa nopeasti, ja teksti tarjoaakin julkaisuhetkellä saatavilla olevien tietojen valossa vastaukset kysymyksiin, miten journalismin moniäänisyyttä voi mitata ja miten edetä mittaamisen prosessissa ongelmanasettelusta ratkaisukeinon valintaan ja tavoitteiden asettamiseen.

Tutustu loppuraporttiin ja suosituksiin moniäänisyyden mittaamisesta

Ota yhteyttä

Moniäänisyysmittarin ympärille rakennetut tutkimushankkeet ovat osa Matleena Ylikosken väitöstutkimusta, joka käsittelee journalismin moniäänisyyttä.

Yhteys: matleena.ylikoski(at)tuni.fi, 050 3288197

Kuvitukset: Meeri Hentilä

Tietosuoja