HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT
Mediatalot, uutistoimitukset ja päätoimittajat kertovat mielellään tekevänsä ”moniäänistä journalismia”. Moniäänisyyttä tunnutaan pitävän itsestään selvästi yhtenä laadukkaan uutistyön kriteereistä ja ihanteista.
Moniäänisyysmittari – journalismin moniäänisyyttä mittaamassa ja kehittämässä -hankkeen keskeiset kysymykset ovat: Millaista mittaustietoa toimitukset kaipaavat journalismin moniäänisyyden kehittämiseen ja miten mittaamista voidaan kehittää hyödyntämällä luonnollisen kielen käsittelyn (NLP) teknologiaa? Miten moniäänisyyden mittaaminen auttaa tekemään entistä parempaa ja moniäänisempää journalismia?
Käytännöllisessä ympäristössä yhteistyössä toimitusten kanssa kehitetty Moniäänisyysmittari on ainutlaatuinen mittaus- ja analysointipalvelu, joka vastaa toisaalta mediatalojen itsensä tunnistamiin moniäänisyyden kysymyksiin, mutta toisaalta ohjaa toimittajia myös uusien kysymysten ja laajempien journalismin laatua koskevien pohdintojen pariin.
HANKKEEN VISIO
Kun julkinen keskustelu muualla mediassa kuplautuu ja polarisoituu, journalismin tarjoama moniääninen, mutta jäsennelty julkinen keskustelu voi tarjota varteenotettavan vastavoiman.
Moniäänisyysmittaria ohjaavan vision mukaan journalismin moniäänisyyteen panostaminen tukee erilaisten yleisöjen luottamusta journalismin vastuullisuuteen ja siihen, että journalismi edelleen muodostaa merkityksellisen alustan yhteiselle julkiselle keskustelulle. Mahdollisimman monien tulisi kokea, että journalistiset sisällöt ovat oikeudenmukaisia ja vastaavat myös heidän kokemustaan maailmasta. Pohjimmiltaan Moniäänisyysmittarin tavoitteena on siis tukea demokratiaa ja tasa-arvoa edistävää julkista keskustelua.
HANKKEEN KULKU
Media-alan tutkimussäätiö rahoittaa Moniäänisyysmittarihanketta vuosina 2021-2022. Hanke käynnistyi syksyllä 2021 ja siinä työskentelee tutkimusryhmä, jota johtaa journalistiikan apulaisprofessori Laura Ahva.
Moniäänisyysmittarin kehittäminen vaatii niin teknistä, sisällöllistä kuin käsitteellistä kehittelyä. Työhön sisältyy monenlaisia valintoja, jotka liittyvät mm. siihen, mitä ulottuvuuksia moniäänisyyden laajasta käsitteestä on hyödyllisintä mitata ja miten nämä valinnat vaikuttavat toimitusten ymmärrykseen moniäänisyydestä. Tekniseltä puolelta on päätettävä muun muassa, mitä mediatalon olemassa olevaa dataa mittari voi käyttää, mitä dataa kannattaa kerätä ja miten mittarin käyttöliittymä suunnitellaan, jotta se tukisi journalistista työtä parhaalla mahdollisella tavalla.
Hankkeen tutkimusotteena on design-tutkimus. Design-tutkimusta on käytetty laajasti tietotekniikan tutkimuksessa, jossa se on nähty tukevan poikkitieteellistä työskentelyprosessia.
Tässä hankkeessa design-tutkimuksen kohteena on paitsi Moniäänisyysmittarin kehitystyö, jota tehdään yhdessä STT:n ja Kalevan kanssa, myös Kalevassa toteutettavat moniäänisyystyöpajat, joiden tarkoituksena on kehittää moniäänistä journalismia yhdessä toimittajien kanssa. Työpajoissa mittaria päästään kokeilemaan käytännössä ja antamaan palautetta sen toimivuudesta, mikä auttaa mittarin jatkokehittämisessä. Tutkimuksen aineistona on koko prosessi, joka dokumentoidaan jatkoanalyysejä varten.
TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA TOTEUTTAJAT
Moniäänisyysmittari-hanke yhdistää Tampereen yliopiston hiljattain perustetun Informaatioteknologian ja viestintätieteiden tiedekunnan (ITC) sisäistä osaamista uudella tavalla. Hanke edustaa yhteiskuntatutkimusta, johon sovelletaan ja jossa kehitetään tietoteknologiaan perustuvia menetelmiä. Tutkimus tuo yhteen kaksi tutkimusryhmää: viestinnän yksikön puolelta Tutkimuskeskus Cometin journalistiikan tutkimusryhmän sekä tietotekniikan yksiköstä Tampere Natural Language Processing (NLP) -tutkimusryhmän.
Journalismin tutkimuksen puolella hanke kytkeytyy Tutkimuskeskus Cometin sovittelun ja vastuullisuuden tutkimuslinjoihin. Tietojenkäsittelytieteen näkökulmasta hanke linkittyy NLP-tutkimusryhmän aikaisempiin projekteihin ”Voices of Democracy” ja ”Eettinen tekoälyn hyödyntäminen yhteiskunnan ohjauksessa”.
Moniäänisyysmittari-hanke on osa tutkija Matleena Ylikosken väitöstutkimusta Journalismin moniäänisyys – ihanne, määre ja mahdollisuus. Väitöstutkimusta rahoittaa Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES sekä Media-alan tutkimussäätiö.
LINKKEJÄ ETEENPÄIN