HANKKEEN VISIO

Kun julkinen keskustelu muualla mediassa kuplautuu ja polarisoituu, journalismin tarjoama moniääninen, mutta jäsennelty julkinen keskustelu voi tarjota varteenotettavan vastavoiman.

Moniäänisyysmittaria ohjaavan vision mukaan journalismin moniäänisyyteen panostaminen tukee erilaisten yleisöjen luottamusta journalismin vastuullisuuteen ja siihen, että journalismi edelleen muodostaa merkityksellisen alustan yhteiselle julkiselle keskustelulle. Mahdollisimman monien tulisi kokea, että journalistiset sisällöt ovat oikeudenmukaisia ja vastaavat myös heidän kokemustaan maailmasta. Pohjimmiltaan Moniäänisyysmittarin tavoitteena on siis tukea demokratiaa ja tasa-arvoa edistävää julkista keskustelua.

HANKE PÄHKINÄNKUORESSA

Mediatalot, uutistoimitukset ja päätoimittajat kertovat mielellään tekevänsä ”moniäänistä journalismia”. Moniäänisyyttä tunnutaan pitävän itsestään selvästi yhtenä laadukkaan uutistyön kriteereistä ja ihanteista. Käsitykset siitä, mitä moniäänisyys tarkalleen ottaen on, vaihtelevat kuitenkin suuresti (ks. Ylikoski & Ahva 2024). Tämä vaikeuttaa asiasta käytyä keskustelua ja moniäänisyyden parissa tehtyä työtä. Etenkin moniäänisyyden konkreettinen lisääminen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi haasteeksi.

Moniäänisyysmittari on yhtä aikaa sekä lupaava uusi teknologia että työkalu, joka auttaa vahvistamaan moniäänisen julkisen keskustelun rakentamista. Moniäänisyysmittari onkin otettu mielenkiinnolla vastaan mediakentällä; se on saanut useita rahoituksia ja se on herättänyt mielenkiintoa myös muualla Euroopassa. Mittaria on kokeiltu Kalevassa, STT:llä ja Yleisradiossa, joka kehitti siitä oman versionsa käyttöönsä keväällä 2024 (Mattila 2024).

Mittaria on kehitetty kahdessa tutkimushankkeessa vuosina 2021–2023. Ensimmäinen toteutettiin yhteistyössä STT:n ja Kaleva Median kanssa, toinen Yleisradion kanssa.

Moniäänisyysmittari – journalismin moniäänisyyttä mittaamassa ja kehittämässä -hankkeen (2021–2022) tutkimuskysymykset olivat: Millaista mittaustietoa toimitukset kaipaavat journalismin moniäänisyyden kehittämiseen ja miten voidaan kehittää toimiva moniäänisyysmittari hyödyntämällä luonnollisen kielen käsittelyn (NLP) teknologiaa? Jatkohankkeen (Deca-tutkimuksen osahanke v. 2023) myötä tunnistettu uusi tutkimuskysymys oli: Miksi mittarin tuloksellinen hyödyntäminen toimituksissa on vaikeaa?

Tuloksemme ovat, että moniäänisyyden mittaaminen on mahdollista: NLP-teknologiaa hyödyntäen saatiin kehitettyä toimiva moniäänisyysmittari (Tampereen yliopisto 2023). Alustavan käsityksemme mukaan mittarin tuloksellisen käyttämisen vaikeudet johtuvat siitä, että mittari ei anna valmiita vastauksia siihen, miten moniäänisyyttä pitäisi kehittää. Se kyllä antaa tukea informoitujen päätösten tekemiseen, mutta näitä päätöksiä ei voida tehdä ennen kuin moniäänisyyteen liittyvät perustavanlaatuiset kysymykset (mikä on journalismin tehtävä, ketä sillä halutaan palvella jne.) on tyydyttävästi ratkaistu ja tavoitteet asetettu. Toisin sanoen mittarin moniäänisyyttä vahvistava potentiaali toteutuu vasta, kun perimmäiset, eksistentiaalisella tasolla olevat esteet ja kysymykset on ratkaistu.

HANKKEEN KULKU JA TOTEUTTAJAT

Media-alan tutkimussäätiö rahoitti Moniäänisyysmittarihanketta vuosina 2021-2022. Hankkeessa työskenteli nelihenkinen tutkimusryhmä, jota johti journalistiikan apulaisprofessori Laura Ahva. Tutkimus toi yhteen kaksi ITC-tiedekunnan tutkimusryhmää: viestinnän yksikön puolelta Tutkimuskeskus Cometin (nyk. TARU) journalistiikan tutkimusryhmän sekä tietotekniikan yksiköstä Tampere Natural Language Processing (NLP) -tutkimusryhmän, johtajanaan professori Jyrki Nummenmaa.

Hankkeen tutkimusotteena oli design-tutkimus. Design-tutkimusta on käytetty laajasti tietotekniikan tutkimuksessa, jossa sen on nähty tukevan poikkitieteellistä työskentelyprosessia.

Tässä hankkeessa design-tutkimuksen kohteena oli paitsi Moniäänisyysmittarin kehitystyö, jota tehtiin yhdessä STT:n ja Kalevan kanssa, myös Kalevassa toteutettavat moniäänisyystyöpajat, joiden tarkoituksena oli kehittää moniäänistä journalismia yhdessä toimittajien kanssa. Työpajoissa mittaria päästiin kokeilemaan käytännössä ja antamaan palautetta sen toimivuudesta, mikä auttoi mittarin jatkokehittämisessä. Tutkimuksen aineistona on koko prosessi, joka dokumentoitiin jatkoanalyysejä varten.

Alkuperäisen tutkimushankkeen jatko-osa toteutui keväällä 2023. Tätä hanketta rahoitti Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto, osana Deca-tutkimuskonsortiota. Tässä hankkeessa Moniäänisyysmittaria kokeiltiin Ylellä, tavoitteena ymmärtää millainen automaattinen informaatio voisi auttaa Yleä sen tekemässä moniäänisyystyössä.

Tutkimushankkeiden jälkeen Moniäänisyysmittari päätyi takaisin sen alkuperäisen kehittäjän ja omistajan Sopiva – Sovittelujournalistit ry:n hallintaan. Mittarin käyttöoikeudet säilyivät kuitenkin myös Tampereen yliopistolla.

Syksyllä 2024 Moniäänisyysmittari otettiin osaksi Viestintä- ja kehityssäätiö Vikesin Media moniäänisemmäksi nyt! -hanketta. Hankkeessa on tavoitteena tukea toimituksia niiden oman moniäänisyystyön aloittamisessa ja kehittämisessä. Hankkeeseen mukaan lähtevät mediatalot saavat halutessaan Moniäänisyysmittarin käyttöönsä.

Moniäänisyysmittari-hanke on osa tutkija Matleena Ylikosken väitöstutkimusta Journalismin moniäänisyys – ihanne, suure ja mahdollisuus.

LINKKEJÄ ETEENPÄIN